Siirry sisältöön

Malminetsintä

FinnAust Mining Finland Oy on malminetsintäyhtiö, eikä sillä ole omaa kaivostoimintaa. Malminetsinnän sekä siihen liittyvän tutkimuksen tavoite on etsiä ja kartoittaa uusia esiintymiä ja/tai selvittää onko joku tunnettu esiintymä malmipitoisuuksiltaan ja kooltaan taloudellisesti kannattava. Ajallisesti valtaosa malminetsintätutkimuksesta tehdään toimistolla tietokonemallien äärellä ja kenttätyö maastossa on projektiluonteista ja kausittaista.

Suomessa malminetsintätyö perustuu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) myöntämiin, valvomiin ja tarkasti säätelemiin lupiin. Nämä lupien säädökset koskevat malminetsinnän harjoittajaa, eivätkä rajoita  kiinteistön omistajan oikeutta alueen käyttöön tai siitä määräämiseen. Malminetsintää koskevia lupia ovat varausilmoitus ja malminetsintälupa. Varaus haetaan geologisesti kiinnostavalle alueelle, jota yhtiö haluaa tutkia myöhemmin malminetsintäluvan puitteissa. Varausilmoituksen ainoa tarkoitus on antaa sitä hakeneelle yhtiölle etuoikeus malminetsintäluvan hakemiseen. Varausalueet ovat usein pinta-alaltaan isoja, mutta malminetsintälupia haetaan pääsääntöisesti huomattavasti pienemmille alueille.

Voimassa oleva malminetsintälupa antaa tutkijalle mahdollisuuden tutkia luvan rajaamaa aluetta ja selvittää geologisten muodostumien rakenteita sekä koostumusta. Malminetsintäluvassa  määrätään malminetsintätutkimusten sallituista ajankohdista ja menetelmistä, sekä malminetsintään liittyvistä laitteista ja rakennelmista. Malminetsintälupa on voimassa kerrallaan neljä vuotta, jonka jälkeen jatkoaikaa voi hakea 15 vuoteen saakka kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Malminetsintälupa antaa yhtiölle etuoikeuden hakea myöhemmin kattavien tutkimusten ja selvitysten jälkeen kaivoslupaa siinä tapauksessa, että asia tulee  ajankohtaiseksi ja perusteet luvan hakemiselle täyttyvät. Muussa tapauksessa toimija luopuu alueesta. Etsinnät lopetetaan lähes aina aiemmin esimerkiksi malmipotentiaalin puutteellisuuden tai riittämättömyyden vuoksi. Samasta syystä myös malminetsintälupa-alueita yleensä rajataan ja pienennetään tutkimusten edetessä. Malminetsintälupa ei oikeuta esiintymän hyödyntämiseen.

Yleisesti malminetsinnän varaus- ja etsintälupa-alueet ovat suuria erityisesti alkuvaiheen tutkimuksissa, sillä tutkittavat geologiset ilmiöt malmien synnyn taustalla ovat kokoluokaltaan massiivisia. Malminetsijää kiinnostavat poikkeamat kallioperässä ovat yleensä peruja esimerkiksi laajoilla alueilla tapahtuneesta miljardien vuosien takaisesta tulivuoritoiminnasta tai vuoristojen synnystä. Tästä syystä paikallisen geologian ymmärtäminen pienellä alueella vaatii aina monenlaisia tutkimuksia kokoaan laajemmalla alueella. Tutkimuksien kohdentamisen tai jatkamisen kannalta on tärkeää saada tarpeeksi kattava otos havainnoitua alueen kallioperästä ja sen kehityshistoriasta.

FinnAust Mining Finland Oyn käyttämiä tavallisia malminetsintämuotoja maastossa ovat kallioperäkartoitus, kalliopinnan koneellinen näytteenotto ja syväkairaus sekä geofysikaaliset mittaukset. Kallioperäkartoitus tarkoittaa paikallisten kivilajien tunnistamista silmämääräisesti sekä tarpeen mukaan pienten kivinäytteiden ottamista alueen kalliosta tai lohkareista. Kallioperäkartoitusta tehdään lumettomana aikana ja kartoitusta tekevä geologi liikkuu kävellen maastossa työvälineinään muistiinpanovälineet, kartta, kompassi ja vasara.

       

Koneelliseen kalliopinnan näytteenottoon tai syväkairaukseen yhtiö palkkaa hyväksi tuntemansa kokeneen urakoitsijan. Kokonsa puolesta nämä ammattilaisten käsittelemät koneet sijoittuvat pienen traktorin ja metsäkoneen välille. Näiden tutkimusten tarkoitus on havainnoida ja analysoida kallioperää siellä missä se ei ole näkyvissä sekä selvittää kallion pinnanalaisia kerroksia sekä rakenteita. Pintatutkimuksissa poraudutaan muutamien metrien syvyyteen ja syväkairauksessa satojen metrien, jopa kilometrien syvyyteen. Itse reikä sekä sieltä analyyseihin nostettava kiviaines on halkaisijaltaan tyypillisesti alle 10cm. Kairausprojekteja voidaan yleensä toteuttaa vuodenajasta riippumatta ja malminetsinnän alkuvaiheessa ne kestävät ajallisesti viikoista muutamaan kuukauteen. On tyypillistä, että saman projektin aikana kairataan useita kohteita lupa-alueen sisällä, jolloin kone on yhdessä kohteessa muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.

Samoin kuin kairaukseen, myös geofysikaalisiin mittauksiin yhtiö palkkaa kokeneita ammattilaisia. Mittausten tarkoituksena on kerätä tietoa mm. kallioperän sähkönjohtavuudesta, magneettisuudesta sekä rakenteista. Geofysikaalisia mittauksia voidaan toteuttaa ilmasta käsin pienellä lennokilla tai dronella. Laajempia mittauksia voidaan myös suorittaa esimerkiksi helikopterilla. Käytetty lennokki tai helikopteri ei valo/videokuvaa tutkittavaa aluetta, vaan kerää ainoastaan haluttua tietoa maankuoren geologisista ominaisuuksista. Osa mittauksista tehdään maanpinnan tasolta, jolloin mittaajat käyttävät käsikäyttöisiä, kävellen liikuteltavia mittalaitteita. Tarpeen mukaan välineistön siirtämiseen maastossa voidaan käyttää maanomistajan luvalla myös mönkijää. Geofysiikan mittaukset kestävät yleensä muutamasta viikosta kuukauteen.

Vuotuiset lainmukaiset malminetsintäkorvaukset kiinteistön omistajalle määräytyvät voimassaolevan malminetsintäluvan mukaan. Korvausten suuruus kiinteistöä kohti on 20 euroa hehtaarilta ensimmäisen neljän vuoden aikana, 30 euroa hehtaarilta luvan voimassaolon seitsemänteen vuoteen saakka, 40 euroa hehtaarilta luvan voimassaolon kymmenenteen vuoteen saakka ja sen jälkeen 50 euroa hehtaarilta. Korvauksia maksetaan sen mukaan kuinka iso osa kiinteistöstä kuuluu malminetsintälupa-alueeseen. Lakisääteisen malminetsintäkorvauksen lisäksi yhtiö hyvittää malminetsintälupa-alueen kiinteistön omistajille myös mahdolliset vahingot tai haitat, kuten kairakoneen reitillä vahingoittuneet tai kaadetut puut. Korvaus perustuu paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tai maanomistajan ja yhtiön edustajan yhdessä tekemään vahinkoarvioon.

Lisätietoa malminetsinnästä Kaivosteollisuus Ry:n vuonna 2021 julkaisemasta malminetsintäoppaasta.
Kaivosteollisuus RY:n Kymmenen faktaa kaivoslainsäädännöstä