Siirry sisältöön

Projektit

Vuodesta 2010 lähtien alalla toiminut malminetsintäyhtiö FinnAust Mining Finland Oy on tutkinut yli kymmenen vuotta kallioperää Itä- ja Keski-Suomessa, missä yhtiöllä on ollut useita varaus- ja malminetsintälupa-alueita. Lupa-alueilla on toteutettu monipuolisia geologisia tutkimuksia kuten syväkairausta, geofysikaalisia mittauksia sekä geologista kartoitusta.

Lupa-alueista on luovuttu aina mahdollisimman pian, jos tulokset eivät ole antaneet aihetta lisätutkimuksille. Esimerkiksi vuoden 2021 loppuun mennessä FinnAust Mining Finland Oy on kairannut yhteensä yli 330 syväreikää yhteispituudeltaan noin 81300 metriä, joista noin 1/3 sijaitsee jo rauenneilla lupa-alueilla. Lisätietoa yhtiön malminetsintätavoista sekä malminetsinnän ympäristövaikutuksista löytyy Malminetsintä välilehdeltä.

Tällä hetkellä FinnAust Mining Finland Oyn tutkimusten pääpaino on Itä-Suomessa entisillä kaivospaikkakunnilla Enonkoskella, Hammaslahdessa ja Outokummussa. Näillä alueilla yhtiö kartoittaa korkealaatuisia nikkeli- kupari- ja kobolttikohteita.

Yhtiö on sitoutunut siihen, ettei se ole tehnyt eikä tee malminetsintää luonnonsuojelualueilla, kansallispuistoissa tai maailmanperintökohteissa. Malminetsintälupa–alueiden ulkopuolelle rajataan myös mm. rakennukset, mökit sekä suurien vesistöjen rantoja.

Enonkoskella FinnAust Mining Finland Oy etsii korkeapitoisia nikkeli-kupari-koboltti sulfidimineralisaatioita alueen mafisista ja ultramafisista intrusiivikivistä. Yhtiön tutkimukset alueella alkoivat vuonna 2012, mutta Enonkosken geologinen jakso on ollut tunnettu malmipotentiaalistaan jo 1970 luvulta lähtien. Tuolloin alueelta löydettiin nikkeli- ja kuparipitoisia kiviä ja löydösten alkuperän selvityksissä paikannettiin kaksi esiintymää, joista Hälvälä vuonna 1971 ja Laukunkangas vuonna 1980.

Kaivostoiminta alkoi ensin Laukunkankaalla vuonna 1985 ja Hälvälässä kolme vuotta myöhemmin. Kymmenen vuoden aikana Enonkoskella louhittiin yhteensä 7,3 miljoonaa tonnia malmia. Laukunkankaan malmin nikkelipitoisuus oli 0,78% ja kupari 0,22% ja Hälvälän nikkelipitoisuus 0,83% ja kupari 0,23%. Nikkelin ja kuparin lisäksi Enonkoskella rikastettiin lisäksi kobolttia. Erinäisten arvioiden mukaan louhimatta jäi noin 1,1 miljoonaa tonnia “rajamalmia”, kun ensin Hälvälä suljettiin vuonna 1992 ja Laukunkangas 1994.

Oman toimintansa aikana FinnAust Mining Finland Oyllä on ollut vuoden 2012 jälkeen koko Enonkosken jaksolla useampia aktiivisia kenttätyöprojekteja. Laajimmat tutkimukset on toteutettu geofysikaalisilla lentomittauksilla sekä geologisessa kartoitustyössä. Kohdennetumpia tutkimuksia on tehty kalliopinnan näytteenotto- ja syväkairausprojekteissa, joista valtaosa Laukunkankaan lähiympäristössä.

Enonkosken projekti eteni yhteishankkeena vuosina 2020-2023, mutta siirtyi jälleen täysin FinnAust Mining Finland Oyn omistukseen heinäkuussa 2023 yhteishankkeen päätyttyä. Malminetsintä on pitkäjänteistä työtä ja projektia voidaan luokitella alkuvaiheen malminetsinnäksi, koska merkittäviä uusia sulfidimineralisaatioita ei ole toistaiseksi alueelta löydetty.

Enonkosken projektialueet sijaitsevat Etelä-Savossa lähellä vanhoja Laukunkankaan ja Hälvälän nikkeli-kupari-kobolttikaivoksia. Laukunkankaan kaivospiiri ei lukeudu FinnAust Mining Finland Oyn lupa-aluesiin.

FinnAust Mining Finland Oy on etsinyt Hammaslahdessa vuodesta 2012 lähtien potentiaalisia kupari-sinkki-hopea-kultamineralisaatioita ja suurin osa yhtiön tutkimuksista on kohdennettu alueella toimineen vanhan kuparikaivoksen välittömään läheisyyteen. Geologian tutkimuskeskus (GTK) löysi Hammaslahden kupariesiintymän vuonna 1966, jonka jälkeen kaivostoiminta alkoi lisätutkimusten jälkeen vuonna 1973. Pitoisuudeltaan 1,16% kuparimalmia louhittiin 7 miljoonaa tonnia. Malmista rikastettiin myös sinkkiä, kultaa ja hopeaa. Kaivos suljettiin ja toiminta lopetettiin vuonna 1986.

FinnAust Mining Finland Oyn omissa tutkimuksissa vuoden 2012 jälkeen syväkairausprojekteja on toteutettu vuosina 2012-2015, 2017-2018, 2020 ja 2023. Valtaosa kairauksesta on sijoittunut lähelle suljettua kaivosta, mutta Hammaslahdesta Tohmajärveen sijoittuvalla geologisella jaksolla on myös kairattu useampi alueellinen kohde. Kairausprojektien lisäksi Hammaslahdessa on myös suoritettu lento- ja maastomittauksia sekä kallioperäkartoitusta.

Hammaslahti on tällä hetkellä pisimmällä yhtiön kaikista projekteista koska vanhalla kaivosalueella suoritetuissa tutkimuksissa on pystytty todistamaan, että kuparimineralisaatio jatkuu syvyyssuunnassa suljetun kaivoksen päämalmin jatkeella. Paras lävistys yhtiön kairauksissa sisältää 15 metrin matkalla kuparia 3,05%, sinkkiä 0,13%, hopeaa 14,39 ppm, ja kultaa 0,77 g/t, jossa 3,4 metrin matkalla kuparia on jopa 11,51%, sinkkiä 0,44%, hopeaa 53,43 ppm ja kultaa 3 g/t.

Lisäksi yhtiö on löytänyt alueelta uuden kupari-sinkki-hopea-kulta mineralisaation vanhan vinotunnelin läheisyydestä. Tämän ennestään tuntemattoman mineralisaation laajuudesta ja laadusta ei ole tarkkaa tietoa koska tutkimukset ovat kesken. Toistaiseksi paras lävistys tällä alueella sisältää 8,65 metrin matkalla kuparia 2,15%, sinkkiä 1,97%, hopeaa 47,46 ppm ja kultaa 0,5 g/t, jossa 4,7 metrin matkalla kuparia on 3,65%, sinkkiä 3,17%, hopeaa 81,13ppm ja kultaa 0,88 g/t.

Hammaslahden projektialueet Pohjois-Karjalassa sijaitsevat vanhan Hammaslahden kaivoksen välittömässä läheisyydessä sekä sen eteläpuolella. Yhtiöllä on myös projektialueita Tohmajärven ympäristössä.

Kuparistaan tunnetussa Outokummussa FinnAust Mining Finland Oy on toiminut vuodesta 2012 saakka. Alueella on useita mineralisaatioita ja vuosikymmeniä tuotannossa olleita kaivoksia, kuten maailmankuulu 80 vuotta toiminnassa ollut ja 1989 tuotannon lopettanut Keretti. Epävirallisten laskelmien mukaan Outokummun geologiselta jaksolta on yhteensä todennettu 44 miljoonaa tonnia malmia, jossa keskipitoisuus kuparille on 3,1%, sinkille 1,1%, koboltille 0,2% ja nikkelille 0,1%. Myös kullan ja hopean määrä on merkittävä.

FinnAust Mining Finland Oy:n malminetsintä on keskittynyt pääsääntöisesti niin sanotun Outokumpujakson lounaisosaan, jonka kupari-koboltti-sinkki-nikkeli-kulta-hopea mineralisaatiopotentiaalia yhtiö on tutkinut mm. syväkairauksella sekä geofysikaalisilla lento- ja maastomittauksilla. Tutkimuksia on suoritettu myös Outokumpujakson keskiosassa sekä Polvijärvellä geologisen vyöhykkeen koillisosassa. Yhtiön tutkimukset Outokummussa alkoivat vuonna 2012 jonka jälkeen alueella on suoritettu useita eri syväkairausprojekteja.

Malminetsintä on pitkäjänteistä työtä ja myös Outokummun projektia voidaan luokitella alkuvaiheen malminetsinnäksi koska uusia sulfidimineralisaatioita ei ole toistaiseksi alueelta löydetty.

Outokummun projektialueet Pohjois-Karjalassa sijoittuvat pitkin Outokummun 50 kilometrin mittaista geologista jaksoa.